Millaista on uusperheneuvojaksi opiskelu?

Uusperheneuvojakoulutuksesta lisää työkaluja ammattilaisille monimuotoisten perheiden kohtaamiseen.

Kuten kaikki perheet ja parisuhteet, myös uusperheet käyvät läpi kehityksen eri vaiheet. Yksi ja haastavin näistä kehitysvaiheista on niin sanottu ”täysrähinä”-vaihe, jolloin pari erityisesti tarvitsee tukea ja tietoa. Tämä onkin tyypillisin aika, jolloin uuspari kääntyy ammattiauttajan puoleen, sillä tämän vaiheen suurena vaarana on, että puolisot lopulta vieraantuvat toisistaan.

Suomen Uusperheiden Liitto ry on ainoa uusperheneuvontakoulusta tarjoava taho Suomessa. Yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa järjestettävä vuoden mittainen koulutus on suunnattu kaikille uusperheitä työssään kohtaaville sosiaali-, terveys– ja kasvatusalan ammattilaisille.

Työnohjaaja ja terapeutti Petteri Salonen aloitti uusperheneuvoja opintonsa tämän vuoden tammikuussa.

– Ymmärsin jo ennen opintojen alkua, että uusperheiden dynamiikka on poikkeuksellista ja siitä on auttajan roolissa hyvä ymmärtää enemmän. Miehenä pidän myös isien ja isäpuolten rooleja yhtenä merkityksellisenä osana uusperhettä. Isien ääni on tärkeä nostaa esiin, koska äitipuolen ja äitien roolista puhutaan jo paljon, hän kertoo.

Uusperheeseen voi kuulua lukuisia ihmisiä. Perhekokonaisuus on usein monimuotoinen ja muuttuva yhdistelmä minun, sinun ja meidän lapsista.
Aikaisemman avioliiton vaikutukset voivat näyttäytyä haasteina uudessa parisuhteessa sekä vaikeuttaa uuden perheen muodostumista. Lapset luovat omanlaisiaan haasteita ja ex-puoliso sekä joskus myös ex-puolison suku vaikuttavat taustalla uusperheissä. Ydinperheessä ei ole aikaisempien avioliittojen taakkaa.

– Uusperheiden problematiikka eroaa monella tapaa ydinperheen problematiikasta. Tämän monimuotoisen dynamiikan ymmärtäminen on auttajalle tärkeää ja vaatii erityistä tietämystä, pian opintonsa päätökseen saava Salonen toteaa.

Uusperheneuvonta on matalan kynnyksen apua ja eikä sille ole olemassa erityisiä kriteerejä tai vaatimuksia, milloin neuvontaan voi hakeutua. Usein uusparit kuitenkin hakeutuvat ammattiavun pariin, kun yhteistä taivalta on kuljettu 2 – 4 vuotta.
Uusperheneuvojakoulutuksen tarkoituksena on lisätä työntekijöiden valmiuksia ja välineitä kohdata työssään uusperheitä sekä auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään erilaisia perhemalleja.

– Kävimme koulutuksen aikana läpi muun muassa erilaisia perhemuotoja. Erityisesti ennakkoluulojen poistamisessa on vielä Suomessa paljon työtä tehtävänä. Mielestäni on erityisen tärkeää, että perheiden kanssa työskentelevät saavat runsaasti tietoa myös monimuotoisista perheistä, hän jatkaa.

Menetelmäkoulutuksena Uusperheneuvojakoulutus antaa välineitä toimia sovittelijana erilaisissa perheneuvotteluissa. Koulutuksessa käytetään psykodraaman ja sosiodraaman oppimisprosesseja ohjaavia menetelmiä.

– Psykodraamaa -jaksot olivat erityisen antoisia. Oman pään sisälle sukeltaminen sekä oman perhetilanteen ja perhehistorian peilaaminen koulutuksessa käsiteltyjen aiheiden kautta on mahdollistanut aivan uudenlaista henkistä kasvua. Koulutuksessa on toki tärkeää saada myös tietoa ja käytännön vinkkejä, mutta laadukkaan koulutuksen tunnistaa siitä, että sen sisältö siirtyy selkeänä hyötynä myös omaan perhe-elämään ja parisuhteeseen.

– Teorian ja käytännön yhdistäminen oli koulutuksen parasta antia. Psykodraamajaksojen ansiosta myös opiskelijoiden ryhmäytyminen oli aivan omalla tasollaan. Kokonaisuutena Suplin Uusperheneuvojakoulutus meni erityisellä ja hyvällä tavalla myös ihon alle, Salonen kertoo tyytyväisenä.

Petteri Salonen
Työnohjaaja ja Terapeutti
Uusperheneuvoja 2017 opiskelija