Parempi kuin Top Gun

Rakastumisen huuma ja se tunne, kun saa vastarakkautta. Rakkaudentunne täyttää kaiken, koko ilmatilan.  Olet kertakaikkisen ihana, täydellinen. Ensimmäinen oikea rakkaus, se puuttuva palanen.

love-600488_1280

Meidän rakkaustarinan rinnalla kulki alusta lähtien toinenkin tarina: uusperheen arjen ja vanhemmuuden tarina, jonka päähenkilöinä keikoilee sekalainen lajitelma äitejä, isiä, isäpuolia, äitipuolia, teinejä, taaperoita ja vauvoja. Alkuhuumassa olimme kompastua utopistiseen toiveeseemme, että arjen tarina noudattelisi samaa kulkua kuin meidän rakkaustarina.

Odotimme, että kaikki muutkin ymmärtäisivät ja hyväksyisivät rakkaustarinamme,  jännitimme ja toivoimme, että lapset sopeutuisivat isän ja äidin uuteen kumppaniin ja uskoimme vakaasti, että äiti- tai isäpuolena rakastaisimme bonuslapsiamme kuin omiamme. Meidän perheestä tulisi  idyllinen, lähes ydinperheen kaltainen.

Salaisesti toivoimme, että tila-auto täyttyisi toisilleen vielä vieraista lapsista, jotka suhtautuisivat uuteen perheeseen mutkattomasti, toisiaan arvostaen, rakastaen ja kunnioittaen.  Takapenkiltä  lasten salaiset toiveet sinkauttivat äiti- ja isäpuolet taivaan tuuliin ja tipauttivat taivaasta oikeat, omat äidit ja isät paikoilleen.

Melko paljon puhumattomia ja toteutumattomia toiveita yhdelle, siipiään kokeilevalle uudelle perheelle.

Eletään kolmatta vuotta yhteistä uusperhe-elämää ja olo on kuin lentokoneessa, joka alkaa laskeutumaan epämukavuutta aiheuttavan turbulenssin saattelemana. Kotona eteisessä kompastelen sinun lapsesi kuraisiin kenkiin. Omien lasteni lattialla likaisena lojuvat sukat ärsyttävät vähän vähemmän. Puhutte keittiössä kieltä, jota en ymmärrä.  Menneisyytesi puhuu ii-kieltä. Itse en viitsinyt opetella. Tahdon, että opettelemme yhdessä jonkun uuden kielen, meidän oman kielen.

aircraft-804079_1280 (1)

Tunnen oloni epävarmaksi, epämukavaksi ja araksi. Hermoa kiristää ja tunnen häpeällistä mustasukkaisuutta.  Väsyttääkin.  Hyppään omaan poterooni turvaan, painan kypärän syvemmälle päähän ja vedän omat lapseni turvaan kainalooni.  Käsken sinua pysymään omassa poterossasi ja heittelen teräviä sanoja, joiden tarkoitus onkin satuttaa.

Turbulenssi tärisyttää koko taloa niin, että se ajaa meidät lopulta esiin poteroistamme.  Ehdotat, että kiinnitetään turvavyöt, puhutaan siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja laskeudutaan turvallisesti. Maankamaralla voin irrottaa kiristävän kypärän ja paljastaa hermostuksesta hikiset hiukseni sinulle. Silität  silti ja kehut kauniiksi. Vaikka väsyttää, puhumme läpi yön, jotta opimme uuden, yhteisen kielemme alkeet.

Tiesittehän, että lentokoneet on suunniteltu kestämään turbulenssin aiheuttamat äkilliset rasitukset. Niiden kunto tarkistetaan ja ne huolletaan säännöllisesti.

– Elisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.