Uusperheneuvojakoulutus ™

Suomen Uusperheiden Liitto ry on vuodesta 1996 lähtien kehittänyt ja tuottanut palveluja uusperheille ja uusperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille. Ammattilaisille suunnattuja Uusperheneuvojakoulutuksia™ on järjestetty yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa vuodesta 2002 ja uusperheneuvojia on koulutettu kaiken kaikkiaan n. 270 henkilöä ympäri Suomen.

Uusperheneuvojakoulutuksen™ tavoitteena on lisätä työntekijöiden valmiuksia ja välineitä kohdata työssään uusperheitä ja auttaa ymmärtämään erilaisia perhemalleja. Lisäksi tavoitteena on opettaa uusia vuorovaikutustaitoja eri perheenjäsenten mm. sosiaalisten vanhempien kohtaamiseen. Menetelmäkoulutuksena Uusperheneuvojakoulutus™ antaa välineitä toimia sovittelijana erilaisissa perheneuvotteluissa. Koulutuksessa käytetään psyko– ja sosiodraamaa oppimisprosesseja ohjaavana menetelminä.

Vuoden mittainen koulutus (16 opintopistettä) on suunnattu kaikille uusperheitä työssään kohtaaville sosiaali-, terveys– ja kasvatusalan ammattilaisille.

Koulutuksen järjestää Suomen Uusperheiden Liitto ry. Koulutus järjestetään Turussa. Uusperheneuvojakoulutuksen pääkouluttajina toimivat psykoterapeutti, perhe– ja pariterapeutti Kirsi Heikinheimo ja KM psykodraamaohjaaja Eeva Riutamaa.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Vuoden 2017 koulutus ja haku

Palautteita Turun Uusperheneuvojakoulutuksesta™ 2015:

”Tämä vuosi uusperheneuvojakoulutuksessa on ollut raskas, mutta äärettömän antoisa. Raskas siitä syystä, että olen todella sisäisesti heittäytynyt tähän prosessiin ja halunnut katsoa itseäni peiliin rohkeasti ja rehellisesti. Rohkeus on ollut rohkeutta kohdata se sisäinen tunnemyrsky, jonka kaikki tehtävät ja koulutuskerrat ovat synnyttäneet. Uskon, että se kantaa hedelmää vielä pitkään. Antoisuus on tullut siitä, että olen löytänyt itseeni uutta sisäistä vahvuutta; vahvuutta olla heikko ja näyttää tämä puoli itsestäni läheisilleni ja joskus jopa töissä työnohjauksessa. Kaiken kaikkiaan olen alkanut löytää itseeni tervettä itsekkyyttä; koko maailmaa ei voi kerralla pelastaa ja on tärkeää pitää huolta myös omasta jaksamisesta. Tunnen myös voimakkaasti tuloillaan olevan muutosprosessin, jonka lopputuloksen epäilen ja toivon olevan se, että uskaltaudun vihdoin astumaan oman elämäni parrasvaloihin. Ammatillisesti olen oppinut sen, että auttaa ei pidä oman hyvinvoinnin kustannuksella, vaan työpaikan ovi on osattava myös sulkea.”

”Koulutus on ollut todella laadukas ja monipuolinen. Olen käynyt monia täydennyskoulutuksia ja joidenkin kohdalla on ollut sellainen olo, että koulutukset joskus lupaavat vähän enemmän kun todellisuudessa on tarjolla ja on saattanut koulutuksen jälkeen jäädä epävarma olo, osaanko nyt kuitenkaan vielä tätä asiaa. Tästä uusperheneuvojakoulutuksesta jää tunne, että voi kantaa uusperheneuvoja -titteliä hyvillä mielin, sillä koen itselläni koulutuksen päättyessä olevan hyvin paljon tietoa uusperheistä ja samalla paljon työvälineitä ja keinoja uusperheiden kanssa tehtävään työhön.”

”Tullessani koulutukseen en tiennyt, mitä odottaa. Kaksi kollegaani oli käynyt koulutuksen jo aiemmin ja toinen heistä odotti innolla sitä, miten koen oman koulutusvuoteni. Hänelle se oli ollut voimakas kokemus. Melko teoreettisiin koulutuksiin tottuneena olin hämmentynyt, kun alkuvuoden koulutuskertojen jälkeen olin kotiin tultuani melko pahantuulinen noin kahden kolmen päivän ajan. Yritin peitellä ärsyyntymiseni töissä, mutta kotona sappeni kiehui. Tämä reagointi jatkui aina elokuun psykodraamajaksoon asti, minkä jälkeen minulla oli kevyt ja helpottunut olo. Jäin pohtimaan, mistä tässä on kyse. Koulutus meni syvälle tunteisiin.”

”Kaikista opintokerroista päällimmäisenä mieleeni jäi uusperheessä tuttu tunne: ulkopuolisuuden tunne. Tämä siitä syystä, että huomasin monen uusperheellisen asiakkaani kärsivän juuri tästä tunteesta ja työssäni minua auttoi ymmärrys tästä ulkopuolisuudesta, joka saattaa vaivata kaikkia uusperheen jäseniä ja kaikki heistä voivat luulla, että tunne on yksin heillä.”

”Koulutuksesta jäi kaiken kaikkiaan matkaani mukaan helpottunut tunne siitä, että myös auttamisen ammattilaisilla saa olla omat murheensa. Enemmänkin on kyse siitä, onko auttaja pystynyt ne tiedostamaan ja kohtamaan, mieluiten myös käsittelemään. Työtä tehdessämme emme voi itseämme terapoida. Auttaja ei saa myöskään paeta omia ongelmiaan asiakkaitten ongelmien taakse. Olen myös löytänyt uskoa itseeni niin yksityishenkilönä kuin ammatillisestikin.”

”Ajattelen että uusperheessä kasvaminen on haasteellista mutta sen on mahdollista onnistua ja toimiessaan ihmisellä voi olla suuri perhe joka on iso rikkaus eli vahvuus ehdottomasti. Tulevaisuudessa toivon että työssäni osaan vieläkin enemmän tarkastelemaan asiaa jokaisen perheenjäsenen kannalta ja heidän ikkunastaan käsin.”

”Tietoa olen saanut todella runsaasti. Uusperhettä on lähestytty eri näkökulmista ja sitä kautta tunnistaminen (esim. uusperheen kehitysvaiheet) on omassa työssä vahvistunut. Tiedon kautta arvioin myös osaamisen karttuneen, mikä näkyy omassa työssä suurempana ammatillisena varmuutena uusperheitä osastolla tai poliklinikalla tavatessani. Psykodraamajaksot ovat antaneet rohkeutta työskentelyyn. Omia ”varjoja” on saanut ainakin hiukan tunnistettua.”

”Olen tyytyväinen myös siihen, että koulutusryhmässä oli ammattilaisia hyvin erilaisista työpisteistä, eri ammattikunnista ja myös hyvin erilaisia persoonia. Tämä oli minulle myös ammatillisesti merkittävä asia. Henkilökohtaisena tavoitteenani oli saada mm. vaihtelua ja virkistystä koulutuspäivien kautta ja uusia ajatuksia muilta kurssilaisilta. Tämä toteutui erittäin hyvin.”

”Koulutuksessa käytetyistä menetelmistä psykodraama oli minulle täysin uusi tapa työskennellä ja hyvin keskeinen koulutuksen elementti. Ensimmäisellä koulutuskerralla menimme omien vanhempiemme nahkoihin ja esittelimme itsemme heidän kauttaan. Heti alussa havaitsin, että tämän kaltainen menetelmä menee syvälle ihon alle ja haastaa tekijänsä.”

”Uusperheiden dynamiikka ja haasteet ovat avautuneet minulle koulutuksen myötä hyvin konkreettisesti ja olen saanut niistä runsaasti uutta ja hyödyllistä tietoa. Olen myös saanut uusia näkökulmia kaikkien perheiden kanssa työskentelyyn. Koulutuksen aikana on käyty hyvin läpi eri perheenjäsenten asemaa uusperheessä. Erityisen avartavia ovat olleet erilaiset sosiodraamatyöskentelyt, jotka todella ovat konkretisoineet uusperheiden erityispiirteitä.”

”On ollut hienoa huomata, että vaikka luulin jo tietäväni uusperheen problematiikasta suht paljon, kuinka alkutaipaleella sitä tiedollisesti olikaan. Nyt voin todellakin sanoa, että tiedän monien asioiden vaikutuksen aina johonkin muuhun ja voin tällä tiedolla sekä omalla kokemuksellani olla avuksi muille jotka ovat taipaleensa alussa.”

”Olen myös saanut useita konkreettisia työvälineitä perheiden kanssa työskentelyyn, osa välineistä oli tuttujakin, mutta olen saanut uutta potkua niiden käyttämiseen. Erityisen hyödyllisinä olen kokenut sukupuun ja parisuhteen palikat. Koen myös, että koulutuksen aikana saamiani välineitä voin hyödyntää monipuolisesti sekä perhe- että yksilötyöskentelyssä.”

 

supli_rgb_tekstillaOpintokeskus Sivis nettiin